Jouni Heikkilä Sotakirurgiaa piiritetyssä kaupungissa Afganistanissa

ICRC:n koulutuksen kautta Kabuliin

ICRC on Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, joka organisoi apua ympäri maailmaa. Hakeuduin Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen komitean henkilöstöavun kurssille 1988, jonka jälkeen kävin ICRC:n Cartignyn sotakirurgian kurssin 1989.

Käymäni koulutus koski pääasiassa Loki Chokion aluetta Keniassa, jonne potilaat tulivat Etelä-Sudanin konfliktista. Kyseiselle alueelle minulle tarjottiin paikkaa kesällä 1991, mutta jäin miettimään alueen endeemistä HIV-tilannetta.

Yllättäen samaan aikaan minulle tarjottiin paikkaa Afganistanin piiritetystä pääkaupungista Kabulista, josta tuli kotini kolmen kuukauden ajaksi. Nämä siellä viettämäni kuukaudet olivat erittäin vaikuttavat ja niiden aikana läpikäymäni kokemukset vaikuttavat yhä ajatuksiini.

Hoidettavat vammat

Kabulissa hoidettavat potilaat tulivat kaupungista tai sen välittömästä läheisyydestä. Vammat olivat tuoreita mm. sirpale- ja luotivammoja, jotka olivat aiheutuneet usein raketin osumisesta asuintaloon sekä räjähtäneistä miinoista.

Vammat sijaitsivat missä tahansa kehon alueella. Erityisen harmillisiksi ovat jääneet mieleeni perhosmiinojen aiheuttamat lasten käsivammat.

Silloinen käymäni koulutus, joka sisälsi kuuden vuoden kirurgia­koulutuksen ja sen jälkeisen kahden vuoden ortopedia­koulutuksen, tekivät suomalaisista osaajista haluttuja näihin tehtäviin.

Sotakirurgiaa Kabulissa – Jouni Heikkilä

Hoitoperiaatteet ja tiimi

Hoitoperiaatteet olivat yksinkertaisia. Teho-osastoa ei ollut, joten potilaiden piti pystyä toimenpiteen jälkeen hengittämään itsenäisesti.

Sairaalassa toimi kolme tiimiä. Omaan tiimiini itseni lisäksi kuuluivat puolalainen anestesialääkäri sekä suomalainen sairaanhoitaja. Paikallisia oli koulutettu leikkaussali- ja sairaanhoitotehtäviin. Työ roteerasi kolmessa vuorossa – päivystys, haavojen puhdistuspäivä ja vapaa.

Mieleenpainuva kokemus.
Suosittelen ICRC:n työtehtäviä kaikille ammattiryhmille.